Hei kaikille tasapuolisesti. 

Tämä on blogini ensimmäinen kirjoitus. Ajattelin näin alkuun kertoa hieman itsestäni ja motiiveistani, miksi perustin tämän blogin. 

Tässä vaiheessa laitan pientä historiikkia. Pamahdin tähän maailmaan lokakuussa vuonna 1990. Pamahdin sikäli, kun minulta murtui luu synnytyksessä. Suuren osan elämää asuin Tampereella ja kävin siellä peruskoulun ja lukion. En sanoisi henkilökohtaisesti olleeni mikään erityisen lahjakas oppilas. Olin arvosanojen valossa hyvä niissä asioissa, joista olin kiinnostunut. Sillä sipuli. Ylioppilaaksi kirjoitin joulukuussa vuonna 2009. Tämän jälkeen miltei oitis lähdin suorittamaan siviilipalvelusta Lapinjärven koulutuskeskukseen kuukauden mittaiseen jaksoon. Siviilipalveluksen aikana työskentelin Pirkanmaan-Satakunnan maanmittaustoimistossa kokonaisen vuoden. Muutin vuonna 2011 Lahteen opiskelemaan. Valmistuin pari vuotta myöhemmin kirjastomerkonomiksi. Ennen Lahteen muuttoa en ajatellut todellakaan, että haluaisin tulevaisuudessa työskennellä kirjastoissa. Hain vuonna 2013 yliopistoon opiskelemaan informaatiotutkimusta. Päätin, että se oli saman tien menoa sinne, minne ikinä pääsenkään. Pääsin Oulun yliopistoon. Se oli saman tien menoa sinne. Vuodet ovat siitä vierineet aivan käsittämätöntä vauhtia. Valmistuin humanististen tieteiden kandidaatiksi syyskuussa 2016. Kohta minun pitäisi olla valmis filosofian maisteri ja töitä pitäisi hakea. Kaikkea sitä samanaikaisesti. 

Nyt hieman syvemmin motiivejani: miksi haluan ylläpitää tätä blogia? Mistä tässä on kysymys? Olen halunnut jo monta vuotta pitää jonkinlaista blogia, mutta en ole vuosien aikana osannut päättää, mistä aiheista blogissani haluaisin kirjoittaa. Vasta tämän syksyn aikana minulle alkoi hahmottua, että blogin on liityttävä jotenkin kirjallisuuteen. Olen kiinnostunut laajasti erilaisesta kulttuurista. Kirjallisuus, musiikki ja kuvataiteet ovat kuuluneet harrastuksiini jo usean vuoden ajan. Kirjallisuudesta etenkin runous on kuulunut vuosien ajan erityisesti sellaiseksi alueeksi, johon olen kiinnittänyt muihin kirjallisuusgenrein verrattuna enemmän huomiota. Olen kirjoittanut runoja kohta kymmenen vuoden ajan ja viime aikoina olen esiintynytkin lausuen omia tekstejäni. Tässä blogissa en kuitenkaan tule kirjoittamaan omiin runoteksteihini perustuvia kirjoituksia. 

Miksi runot? Kokemukseni mukaan runoudesta ollaan kiinnostuneita. Etenkin lavarunous on nostanut päätään viime vuosina positiivisessa mielessä. Kun puhutaan kirjallisuuden ostamisesta, runoutta ostetaan prosentuaalisesti selkeästi vähemmän verrattuna muihin kirjallisuuden lajeihin. Haluan levittää tietoisuutta runokirjoista, koska se on kirjallisuudesta selkeästi marginaalinen ilmaisumuoto. Itselle se on kuitenkin se kiinnostavin tapa levittää sanaa maailmassa. Entistä syvempi kiinnostus runokirjoihin sai alkunsa vuonna 2013, kun olin kirjastoharjoittelijana Sampolan kirjastossa Tampereella. Erityinen kiitos tästä innostukseni kasvusta kuuluu Ulla Tiaiselle.

Aion keskittyä uudempiin ja vanhempiin runokirjoihin sekä tunnettuihin ja vähemmän tunnettuihin runoilijoihin. Kirjoitustahtia en ole miettinyt kovin tarkkaan, mutta olen tyytyväinen itseeni, jos saan kirjoitettua 1-2 kirjoitusta kuukaudessa. Teen myöhemmin tarkempia linjauksia julkaisutahtiin liittyen. Tästä ilmoittelen tulevissa julkaisuissa. Myös blogin ulkoasu elää tässä lähipäivien aikana. Aion lisätä jossain vaiheessa jonkun oletuskuvan.

Muistutan elävien kirjoista -blogin nimi saattaa vaikuttaa ristiriitaiselta, koska tulen varmasti kirjoittamaan jo edesmenneiden runoilijoiden teoksia. Olen kumminkin sitä mieltä, että sanojen voima pyrkii antamaan vaikutelman, että kirjoittajat pyrkivät keskustelemaan kanssamme, vaikka he olisivatkin jo edesmenneitä. Uskon, että meistä moni pystyy omalla tavallaan ymmärtämään sanojen vaikutuksen. 

Eipä tässä sen enempää. Kuulemisiin!